Tuomas Myllyn Haastattelu
Haastattelimme Turun Yliopiston Professoria Tuomas Myllyä 13.2.2025. Ohessa yhteenveto haastattelusta, haastattelurunko ja haastattelun videotallenne.
Tutustu kansainväliseen IPR ja kauppaoikeuteen professori Tuomas Myllyn kertomana ja kuule hänen näkemyksensä asioista! Haastattelussa hän kertoo, kuinka opiskeluvaihdon aikana kiinnostui nykyisestä alastaan ja avaa kansainvälisten sopimusten, erilaisten oikeudellisten instituutioiden ja talouden oikeudellisia ulottuvuuksia. 🌍
Haastattelun kestoaika on 48 minuuttia
Kysymyksiä aiheesta
Vapaaehtoinen tehtävä: Vastaa alla olevista kysymyksistä yhteen ja sen lisäksi, kerro haastattelusta jokin asia, joka kiinnitti erityisesti huomiosi.
Kerro yhdestä haastattelussa mainitusta riidanratkaisumenetelmästä
Otetaanko suomalaisia päätöksiä kansainvälisesti huomioon, ja jos niin miten?
- Merkittävät päätökset: Suomessa voidaan ratkaista merkittäviä asioita, kuten henkilötietojen suojaan liittyviä kysymyksiä, jotka voivat vaikuttaa muiden maiden tuomioistuinratkaisuihin.
- Myllyn mainitsema patenttioikeus: Patenttioikeudessa edellytetään, että keksintö on globaalisti uusi saadakseen patenttisuojan. Suomen markkinaoikeuden päätöksellä, jonka korkein oikeus on vahvistanut, voi olla merkitystä muiden maiden prosesseihin.
- Kansainvälinen harmonisointi: Patenttioikeudessa on paljon kansainvälistä harmonisointia, mikä tarkoittaa, että vaikka Suomen ratkaisu ei sido muiden maiden tuomioistuinratkaisuja, sillä voi silti olla vaikutusta.
- Kansainvälinen tunnustaminen: Suomalaiset päätökset, kuten tuomioistuimen päätökset ja välimiesmenettelyt, tunnustetaan ja pannaan täytäntöön kansainvälisesti, erityisesti EU:n jäsenvaltioissa ja muissa maissa, joiden kanssa Suomella on sopimuksia.
- EU-lainsäädäntö: EU:n sisällä siviili- ja kauppaoikeudelliset päätökset ovat suoraan täytäntöönpanokelpoisia ilman erillistä tunnustamista. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset päätökset voidaan panna täytäntöön muissa EU-maissa ilman lisätoimenpiteitä. Esim. KVY:ssä ulkomainen pätevä avioliitto tunnustetaan Suomessa, jos se on Suomen säännösten mukainen ( eli pari, ei monta puolisoa esim )
- Kansainväliset sopimukset: Suomi on osallisena useissa kansainvälisissä sopimuksissa, kuten sopimuksissa, jotka koskevat välimiesmenettelyjen tunnustamista ja täytäntöönpanoa -> helpottaa suomalaisten välimiesmenettelyjen päätösten täytäntöönpanoa muissa sopimusvaltioissa.
Miten Mylly kommentoi EU-sääntelyä?
Mylly seuraa ja perehtyy aktiivisesti EU:n sääntelyyn liittyen tekoälyyn, dataan ja internet-liiketoiminnan alustatalouteen. Mylly pohtii, onko EU:n sääntely näillä aloilla liiallista ("sääteleekö EU itsensä hengiltä").
mm. FIDA (Financial data access) ja tietosuoja ovat tällä hetkellä asioita, jotka työllistävät juristeja yrityksissä, mikä osoittaa EU-sääntelyn konkreettista vaikutusta yritystoimintaa
Myllyltä pyydetään usein lausuntoja lainsäädännön valmistelussa, mukaan lukien EU-valmistelussa. IPR University Centerin kautta hän osallistuu säännöllisesti tällaisten valmisteluiden kommentointiin, mikä pitää hänet hyvin ajan tasalla EU-sääntelystä.
Mylly nostaa esiin ajankohtaisena haasteena sen, miten EU:n viimeaikaiset laajat alustatalouden ja digisääntelyn asetukset koetaan yhdysvaltalaisissa yrityksissä hankaliksi. Hän pohtii, miten EU mahdollisesti reagoi näihin paineisiin.
Mylly mainitsee, että EU:ssa on tullut keskustelua sääntelyn raskaudesta yrityksille kilpailukyvyn ja innovaationäkökulmasta, jolloin yritykset eivät välttämättä pysty kilpailemaan esimerkiksi USA:n toimijoiden kanssa.
Hän antaa esimerkin EU-komission ehdotuksesta standardiessentiaalipatenttien uudentyyppisestä sääntelymekanismista, joka vedettiin pois. Hän mietti, että tähän saattoivat vaikuttaa geopoliittiset kiistat ja Euroopan kilpailukykyä koskevat huolenaiheet.
EU:lla on merkittävä rooli kansainvälisessä kauppapolitiikassa, ja se voi nostaa asioita esille esimerkiksi WTO:ssa, kuten Kiinaa vastaan nostetut patenttijutut osoittavat. EU pyrkii myös kahdenvälisissä kauppasopimuksissa edistämään immateriaalioikeuksiin liittyviä asioita ja suojaamaan eurooppalaisia intressejä.
Mylly mainitsee yhtenäispatenttituomioistuimen esimerkkinä EU:n sisäisestä harmonisoinnista patenttiasioissa, vaikka kaikki EU-maat eivät siihen kuulukaan.
Mylly viittaa EU:n datasäädökseen esimerkkinä uusista suojamekanismeista internetiin kytkeytyvien laitteiden tuottaman datan osalta.
Yleisesti Mylly kuvaa EU:n sääntelyä immateriaalioikeuksien, datan ja digitaalisen talouden alalla aktiivisena ja kehittyvänä, mutta myös mahdollisesti haasteellisena ja jännitteitä aiheuttavana suhteessa kansainväliseen kilpailuun ja muihin suuriin toimijoihin, kuten Yhdysvaltoihin ja Kiinaan. Hän korostaa sääntelyn monimutkaisuutta ja sen kytkeytymistä muihin oikeudenaloihin, kuten kilpailuoikeuteen ja perusoikeuksiin.
Mikä on WTO:n tavoite?
- Kaupan vapauttaminen: WTO:n keskeisin tavoite on edistää vapaakauppaa vähentämällä kaupan esteitä, kuten tullimaksuja ja tuontirajoituksia.
- Ennustettavuus ja avoimuus: WTO pyrkii luomaan ennustettavan ja avoimen kauppajärjestelmän, joka mahdollistaa moitteettoman toiminnan.
- Sääntöjen valvonta: WTO valvoo, että sen jäsenmaat noudattavat kansainvälisiä kilpailua säänteleviä sopimuksia.
- Riidanratkaisu: WTO tarjoaa oikeudelliset menettelyt kaupparikkomusten ratkaisuun jäsenvaltioilleen.
- Kauppaneuvottelujen edistäminen: WTO toimii kauppaneuvottelujen edistäjänä ja ehkäisee kauppasotia sekä sanktioita.
- Kestävä kehitys: WTO tunnustaa kestävän kehityksen ja pyrkii edistämään sitä kauppapolitiikassa.
Ryhmän jäsenten vastaukset
Marialuisa Leppäkoski
1.
Välimiesmiesmenettelyssä asianosaiset valitsevat itse välimiehet, jotka ratkaisevat asian. Menettely järjestetään yksityisesti, jolloin asioista voidaan sopia "julkisuuden valokeilan ulkopuolella" ja ratkaisut eivät tule julkisuuteen. Prosessissa voidaan myös taata paremmin asiantuntemus. Menettelyn avulla voidaan ratkaista asia osapuolia sitovasti, muttei yleissitovasti. On myös kiistaa siitä, mitä kaikkia asioita voidaan sopia välimiesmenettelyn avulla. Esimerkiksi kilpailuoikeudelliset väitteissä on kiistaa siitä, kuinka sitovasti niitä voidaan ratkaista. Siitä, millaisia välityslausekkeita halutaan käyttää, on paljon variaatiota. Riidanratkaisu voidaan tehdä The Stockholm Arbitration Instituutissa, mutta ratkaisu voidaan tehdä myös instituutioiden ulkopuolella.
2.
Suomessa voidaan joillakin alueilla ratkaista hyvinkin merkittäviä asioita esimerkiksi henkilötietojen suojaan liittyen, jotka voidaan ottaa huomioon myös muiden maiden tuomioistuinratkaisuissa. Mylly toi esille, että patenttioikeudessa edellytetään keksinnön olevan globaalisti uusi, jotta se saisi patenttisuojan. Tällöin esimerkiksi Suomen markkinaoikeuden päätöksellä, jonka korkein oikeus on vahvistanut, voi olla merkitystä muiden maiden prosesseihin, vaikkei Suomen ratkaisu sidokaan muiden maiden tuomioistuinratkaisuja. Tämä siksi, että patenttioikeudessa on paljon kansainvälistä harmonisointia.
3.
Haastattelun alussa Mylly tuo esille kysymyksen, "sääteleekö EU itsensä hengiltä" mitä tulee alustatalouden, datan ja tekoälyn säätelemiseen. Haastattelun loppupuolella Mylly tuo esiin kysymyksen, miten Trumpin valtaannousu tulee vaikuttamaan EU-sääntelyyn. EU on säännellyt alustataloutta pitkälle menevillä asetuksilla ja kysymykseksi on noussut lähteekö EU purkamaan näitä, koska säätely voi olla liian raskasta eurooppalaisille yrityksille ja heikentää näiden kilpailukykyä suhteessa esimerkiksi yhdysvaltalaisiin yrityksiin. Mylly kertoo patenttien uudentyyppisestä sääntelymekanismista, jonka EU päätti vetää pois, mikä voidaan nähdä Suomen kannalta hyvänä asiana, koska Nokia on merkittävä toimija patenttien lisenssien myöntämisessä ja tekee sitä kautta liikevoittoa. Mylly myös mainitsi keskustelun EU:n sääntelyn ja byrokratian liiallisuudesta.
4.
WTO:n tavoite on ylläpitää kaupankäynnin ennakoitavuutta, sujuvuutta ja vapautta.
Silja Tuominen
1.Mikä on WTO:n tavoite
Maailman kauppajärjestö WTO, World Trade Organization on kansainvälinen järjestö, joka keskittyy kansainvälisen kaupan sääntelyyn ja edistämiseen, sekä kauppapoliittiseen yhteistyöhön. Käsittelen seuraavaksi tarkemmin tämän instituution keskeisiä tavoitteita.
WTO:n keskeisimpänä tavoittena voidaan pitää kaupan vapauttamista. Maailman kauppajärjestön tavoitteena on edistää vapaakauppaa, vähentämällä kaupan esteitä, kuten tullimaksuja, sekä erinäisiä tuontirajoituksia. Sen tehtävä on siis globaalisti merkittävä.
WTO:n tavoitteena voidaan katsoa olevan yhtäältä ennustettavan, sekä avoimen kauppajärjestelmän luominen, jonka sääntely mahdollistaa sen toiminnan moitteetta. Lisäksi WTO valvoo sen jäsenmaitaan, että ne noudattavat kansainvälisiä kilpailua säänteleviä sopimuksia, jonka lisäksi WTO mahdollistaa oikeudelliset menettelyt kaupparikkomusten ratkaisuun jäsenvaltioilleen. Sen voidaan katsoa myös edistävän kauppaneuotteluja ja siten katsoa toimivan myös kauppasotien sekä sanktioiden ehkäisijänä. WTO:n tavoitteena on myös tunnustaa kestävä kehitys, jonka mukaan se pyrkii kestävän kehityksen edistämiseen kauppapolitiikassa. Näen itse WTO:n merkittävänä globaalina toimijana, joka mahdollistaa kansainvälisen kauppaoikeuden sääntelyn.
2.Kerro haastattelussa jokin asia, joka kiinnitti erityisesti huomiosi
Mielestä oli erittäin mielenkiintoista kuulla Tuomas Myllyn nostamista ajankohtaisista haasteista kansainvälisessä kauppaoikeudessa. Myllyn videolla käsitellyt teemat, kuten EU:n alustatalouden sääntely ja sen vaikutus yhdysvaltalaisiin yrityksiin, sekä tekoälyn kehitykseen liittyvät tekijänoikeuskysymykset, sekä niiden käytön merkitys globaalissa vastuussa olivat ajatuksia herättäviä teemoja. Jäin yhä pohtimaan, miten kansainvälisten toimijoiden olisi mahdollisuus löytää jatkossa tasapaino uusien innovaatioiden, sekä niiden keksijöiden oikeuksien suojauksessa. Kiitos vielä mielenkiintoisesta ja hyvin toteutetusta haastattelusta.