Tuomas Myllyn haastattelun Purkusessio & Opetusvideo
Alta löydät videon, jossa käsittelemme professori Tuomas Myllyn haastattelua sekä käymme läpi talousoikeutta kirjan kappaleesta International Economic Law. Lisäksi alta löydät listan abbrevaatioista avattuna sekä mindmapit kansainvälisestä talousoikeudesta ja kansainvälisestä investointioikeudesta. Osion lopusta löytyvät kysymykset aihealueesta.
Videon kestoaika on 33 minuuttia
Abbreviations:
BIT bilateral investment treaty
DSB Dispute Settlement Body (of the World Trade Organization)
DSU Understanding on Dispute Settlement
GATS General Agreement on Trade in Services
GATT General Agreement on Tariffs and Trade
ICC International Chamber of Commerce
ICJ International Court of Justice
ICSID International Centre for Settlement of Investment Disputes
IMF International Monetary Fund
ISDS investor-State dispute settlement
MFN most-favoured-nation treatment
NT National Treatment
OECD Organization for Economic Co-operation and Development
TRIMs Trade-Related Investment Measures
TRIPS Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property
UNCITRAL United Nations Commission on International Trade Law
WIPO World Intellectual Property Rights Organization
Tästä löydät vielä videon runkotiedosto opiskelun avuksi
Kysymykset aiheesta ja esimerkkivastaukset:
a) osa: vastaa yhteen kysymykseen seuraavista.
1. Mitä kansainvälinen talousoikeus kattaa ja mitkä ovat sen keskeiset osa-alueet?
Kansainvälinen talousoikeus on oikeudenala, joka käsittelee taloudellisia suhteita ja kaupankäyntiä valtioiden välillä. Se kattaa laajan kirjon sääntöjä ja periaatteita, jotka ohjaavat kansainvälistä kauppaa, investointeja, rahoitusta ja taloudellista yhteistyötä.
Keskeisiä ovat:
Kansainvälinen kauppaoikeus: se säätelee tavaroiden ja palveluiden vaihtoa valtioiden välillä. Tähän kuuluu mm WTO:n säännöt, jotka ohjaavat kv kauppaa ja pyrkivät poistamaan kaupan esteitä. Kauppaoikeus pitää sisällään mmyös sopimusoikeuden, joka määrittelee, miten kv kauppasopimukset solmitaan ja pannaan täytäntöön.
Kansainvälinen investointioikeus: se käsittelee ulkomaisten investointien sääntelyä ja suojaa. Tämä oikeudenala pyrkii varmistamaan, että ulkomaiset sijoittajat saavat oikeudenmukaisen kohtelun, ja että investoinnit ovat turvassa. Sisältää myös investointisopimuksia, jotka määrittelee sijoittajien oikeudet ja velvollisuudet.
Kansainvälinen rahoitusoikeus: säätelee kv rahoitusmarkkinoita- ja instrumentteja. Tähän kuuluu mm. pankkitoiminnan, arvopaperikaupan ja rahoituslaitosten sääntely. Pyrkimys on välttää rahanpesua ja muita talousrikoksia.
Kansainvälinen verotusoikeus: käsittelee verotusta valtioiden välillä. Pyrkii estämään kaksinkertaisen verotuksen ja varmistamaan, että MNE:t maksavat verot siellä, missä taloudellinen toiminta tapahtuu. Verosopimukset ja OECD:n suositukset ovat keskeisiä.
Kansainvälinen kilpailuoikeus: pyrkii estämään kilpailun vääristymistä ja monopolien syntymistä kv markkinoilla. Sisältää sääntöjä, jotka ohjaavat yritysten kilpailukäyttäytymistä ja varmistavat, että markkinat toimivat tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.
Kansainvälinen ympäristöoikeus:koskee ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä kv tasolla. Eli pyrkii varmistamaan, että taloudellinen toiminta ei vahingoita ympäristöä ja että luonnonvaroja käytetään kestävästi. Ympäristöoikeus sisältää kv sopimuksia ja periaatteita, jotka ohjaavat ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutoksen torjuntaa.
Kansainvälinen immateriaalioikeus: käsittelee aineettoman omaisuuden, esim. patentit, tekijänoikeudet, tavaramerkit, suojaa kansainvälisellä tasolla. Pyrkii varmistamaan, että innovaatiot ja luovat teokset saa asianmukaisen suojan ja että niiden käyttö on oikeudenmukaista ja läpinäkyvää. Keskeistä esim. TRIPS sopimus ja WIPO.
2. Mitä ovat tärkeimmät kansainväliset kauppasopimukset ja miten ne vaikuttavat jäsenvaltioihin?
Keskeisimmät WTO:n sopimukset, joita käsittelimme: GATT (General Agreement on Tariffs and Trade), GATS (General Agreement on Trade in Services) ja TRIPS (Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights) ja TRIMs. Kyseiset sopimukset on ratifioitu osaksi WTO:n perustamissopimusta.
Vaikutukset jäsenvaltioihin:
Taloudellinen kasvu: Kauppasopimukset avaa markkinoita ja lisää kaupankäyntiä -> edistää talouskasvua ja työllisyyttä jäsenvaltioissa
Kilpailukyky: vähentyneet kaupan esteet ja tullimaksut -> parantaa yritysten kilpailukykyä kv markkinoilla
Investoinnit: kauppasopimukset edistää ulkomaisia investointeja -> sijoituksia maahan -> uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja esim. mahdollisuus kehittää tekniikkaa.
Kuluttajajien hyödyt: Laajempi tuote- ja palveluvalikoima ja alhaisemmat hinnat
Sääntelyn yhtenäistäminen: Yhtenäistetty sääntely jädenvaltioiden kesken, mikä helpottaa yritysten toimimista kv markkinoilla. Tosin sanktiot, jos ei noudata.
3. Miten tullit ja kaupan esteet säädellään kansainvälisessä talousoikeudessa? (WTO säännöt)?
WTO:n perusperiaatteet:
Kaupan vapauttaminen: eli WTO pyrkii vähentämään tai poistamaan tulleja ja muita kaupan esteitä -> edistää vapaata kauppaa, joka johtaa taloudelliseen kasvuun + kuluttajien hyötyihin, koska laajempi tuotevalikoima ja alhaisemmat hinnat
Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus: WTO:n tavoite varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot noudattavat samoja sääntöjä -> sekä suuret että pienet taloudet ovat samalla viivalla -> ei kauppasyrjintää tai epäreilua kilpailua
Kiistojen ratkaisu: WTO tarjoaa mekanismea kauppariitojen ratkaisemiseksi (esim. DSU) -> lisää luottamusta kv kauppaan ja vähentää riskiä kauppasotiin tms suojatoimiin
WTO:n sopimuksissa
GATT -> sisältää määräyksiä tullien alentamisesta ja kieltää määrälliset rajoitukset, esim. tuontikiintiöt
GATS -> sisältää palvelukaupan ja pyrkii edistämään palveluiden vapaata liikkuvuutta maiden välillä
TRIPS -> immateriaalioikeudet -> varmistetaan, että IPR:ää suojellaan jäsenvaltioissa ja ne valvovat oikeuksia
Kaupan esteet:
Tariffiset esteet -> tullit verot maksut, joita peritään tuonnista -> voi vaihdella eri maiden välillä, esim. USA juuri asetti tullit muille maille, koski tuontitavaraa, ei palveluita ilmeisesti vielä, palvelut ilmeisesti EU:n suurin vientiasia niin ei vaikuttane niin paljoa
Ei-tariffiset esteet: esim. tekniset kaupan esteet, kuten paikalliset standardit ja sertifiointivaatimukset -> vaikeuttaa tuotteiden pääsyä markkinoille. Näitä esim. EU:ssa tiukemmat sääntelyt ja esim. tietyt väriaineet kiellettyjä elintarvikkeissa, jotka on sallittu esim. USA:ssa -> USA:sta ei voi tuoda näitä elintarvikkeita EU-markkinoille. Lisäksi määrälliset rajoitukset, esim tuontikiintiöt, ovat ei-tariffisia esteitä.
4. Miten WTO:n riidanratkaisumentelmä etenee DSB:ssä?
Tarkemmin opetusvideossa ja muistiinpanoissa.
1. Konsultaatio/neuvottelut
Osapuolet pyrkivät ratkaisemaan riidan neuvottelemalla, kestää yleensä <60 pv
Paneelikäsittely n. 45 pv ->
2. Paneelin perustaminen
Jos neuvottelut ei tuota tulosta, perutetaan paneeli 3:sta asiantuntijasta, jotka tutkivat tapauksen ja antavat suosituksen
3. Paneelin raportti
Paneeli laatii raportin, jossa löydökset ja suositukset-> toimitetaan DSB:lle, joka hyväksyy sen tai yksimielisesti hylkää sen.
6 kk, paneeliraportti toimitetaan osapuolille ja 3 viikon kuluessa siitä finaaliraportti toimitetaan WTO:lle. 6o pv DSB hyväksyy/hylkää
4. Valitus
Osapuolet voivat valittaa paneelin raportista WTO:n valituselimeen-> tarkistaa ja voi muuttaa tai vahvistaa sen suositukset
60-90 pv
5. Raportin hyväksyminen
Valituselimen raportti hyväksytään DSB:ssä, ellei yksimielisesti hylätä
6. Täytäntöönpano
Jos DSB:n raportti osoittaa, että vastpuoli on rikkonut WTO:n sääntöjä, sen on saatettava lainsäädäntönsä ja käytäntönsä WTO:n mukaiseksi. DSB valvoo tätä täytäntöönpanoa. n. 30 pv
7. Vastatoimet
Jos osapuoli ei noudata DSB:n päätöstä, valittaja voi pyytää lupaa vastatoimiin, esim. tulline korottamiseen tai kaupan rajoittamiseen
5. . Miten kansainväliset ja alueelliset kauppasopimukset toimeenpannaan kansallisessa lainsäädännössä?
Yleisesti:
1. Neuvottelut ja allekirjoitus
KV ja alueelliset kauppasopimukset neuvotellaan ja allekirjoitetaan yleensä hallitusten tai valtuutettujen edustajine toimesta. Sopimukset voi olla kahdenvälisiä eli kahden maan välillä tai monenvälisiä eli useiden maiden välillä. Sopimukset kattavat erilaisia kauppaan liittyviä kysymyksiä, kuten tullit, palvelut ja investoinnit.
2. Ratifiointi
Allekirjoituksen jälkeen sopimus tulee yleensä ratifioida eli maan lainsäädäntöelin (esim. parlamentti, hallitus) hyväksyy sopimuksen ja antaa sille oikeudellisen voiman. Tässä tarkastellaan myös sopimuksen yksityiskohtia ja keskustellaan siitä.
3. Lainsäädännön mukauttaminen
Eli kun sopimus on ratifioitu, kansallista lainsäädäntöä on usein mukautettava sopimuksen määräysten mukaisesti -> säädetään uusia lakeja tai olemassa olevia päivitetään. Kansallisen lain tulee olla yhteenmenevä kv velvoitteiden kanssa.
4. Täytäntöönpano ja valvonta
Sopimuksen täytäntöönpano edellyttää, että viranomaiset valvovat sen noudattamista. Eli käytännössä tullien ja muiden kaupan esteiden poistaminen, uusien säännösten ja määräysten käyttöönotto ja niiden valvontaan tulee tehdä mekanismit. Esim. viranomaiset kouluttaa sidosryhmiä, jotta ne toimivat oikein.
5. Riidanratkaisu
Jos sopimuksessa ilmenee ongelmia, niin voidaan käyttää riidanratkaisumenetelmiä. Sopimukset (yleensä, lähes aina) sisältävät määäykset riidanratkaisumenetelmistä. Yleensä neuvottelut ja sovittelut ja oikeudenkäynnit.
6. Millaisia vaikutuksia WTO:n päätöksillä on kansallisiin säädöksiin?
Merkittäviä vaikutuksia!
Lainsäädännön mukauttaminen
Kun WTO tekee jonkun päätöksen, joka osoittaa, että jäsenvaltio on tehnyt jonkun rikkomuksen WTO:n sääntöjä vastaan, niin kyseisen maan tulee mukauttaa omaa lainsäädäntöään vastaamaan WTO:n vaatimuksia. -> uusien lakien säätäminen ja vanhojen päivittäminen
Kauppapolitiikan muutos
WTO:n päätös voi vaikuttaa kansalliseen kauppapolitiikkaan, esim. jos WTO päättä, että tullimaksu on liian korkea, maan tulee alentaa kyseistä tullia. WTO on juuri antanut muutaman kommentin koskien Trumpin uusia tullimääräyksiä ja ne eivät ole siis WTO:n sääntöjen mukaisia. Eli odotellaan miten käy.
Taloudelliset vaikutukset
WTO:n päätökset voivat vaikuttaa maan talouteen monin tavoin, esim. jos maa joutuu poistamaan kaupan esteitä, niin se tietenkin lisää kilpailua ja esim. vähentää maan tarvetta itse tuottaa jotakin hyödykettä. Tämä oli ainakin yksi Trumpin idea siis, että nostetaan tullit tuontitavaraan ja tuotetaan itse kaikki. Kuitenkin vapaa kauppa tasapainottuu niin, että kaikki hyötyvät siitä kun jotkut maat tuottavat, toiset kehittävät ja yhdet jalostavat tuotteita.
Riitojenratkaisu
WTO:n aiemmin mainitut riidanratkaisutoimet -> lisäävät luottamusta kv kauppaan ja vähentää riskiä, että syntyy kauppasota tms.
Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset
WTO siis pääosin keskittyy taloudellisiin näkökohtiin, mutta ne voivat tosin vaikuttaa ympäristö- ja sosiaalisiin kysymyksiin. Eli käytännössä kauppasopimukset voivat sisältää määräyksiä ympäristönsuojelusta tai työoikeuksia, jotka vaikuttavat kansallisiin säädöksiin. WTOlla on Sustainable Development Goals (SDGs) 2030 mennessä ja ne sisältävät mm. tavoitteet köyhyyden vähentämisestä, sivistyksestä ja ympäristöstä.
b) osa (soveltaminen ja oma näkemys): vastaa yhteen kysymykseen seuraavista lyhyesti.
1. Miten kauppasuhteet ovat muuttuneet Venäjän hyökkäyksen myötä ja millaisia pakotteita on käytössä?
2. Voiko WTO säilyttää merkityksensä kasvavien protektionististen toimien keskellä (esim. USA tullit)?
3. Kerro jostakin kauppasodasta.
4. Kerro, jonkun valtion tai sen päämiehen toimesta, joka vaikuttaa kansainväliseen talouteen ja nosta esiin oikeudellinen kysymys siitä.
Ryhmäläsiten vastaukset:
Argjenta Kelmendi
a) Vastaus kysymykseen numero 4.
WTO:n riidanratkaisu perustuu DSU-riidanratkaisusopimukseen (Understanding on Dispute Settlement), jota sovelletaan kauppariidoissa. Sen tavoitteena tarjota selkeä, ennustettava ja sääntöihin perustuva järjestelmä kauppariitojen käsittelyyn. Riitoja syntyy kun toinen sopimuksen jäsenvaltio rikkoo sopimusta tai velvollisuuksia, joita WTO edellyttää. WTO:n riidanratkaisumenetelmä on yksi aktiivisimmista menetelmistä, jossa käsitellään paljon riitoja.
Riitojenratkaisu alkaa konsultaatiolla eli neuvotteluvaiheella, missä jäsenvaltiot käyvät kahdenkeskistä neuvottelua. Neuvotteluja käydään enintään 60 päivää. Mikäli neuvottelut eivät tuota tulosta, siirrytään paneelimenettelyyn, jonka käsittely kestää 45 päivää. Tässä kantajamaa voi pyytää DSB:tä (Dispute Settlement Body) perustamaan paneelin. Paneeli koostuu 3 asiantuntijasta, jotka arvioivat riitaa WTO:n sääntöjen perusteella ja paneeli kuulee molempia osapuolia ja laatii raportin, joka toimitetaan DSB:lle.
Seuraava vaihe on paneeliraportin hyväksyminen. 6 kuukauden kuluttua paneeliraportti toimitetaan osapuolille ja 3 viikon kuluessa siitä finaaliraportti toimitetaan WTO:lle ja käsitellään siellä. Siinä menee vielä 6o päivää, kunnes DSB hyväksyy sen. Ja sen jälkeen paneeliraportti julkaistaan ja se tulee voimaan ellei DSB ole yksimielisesti hylännyt sen. Riidan osapuolet voivat joko hyväksyä paneelin suosituksen tai valittaa siitä. Tässä vaiheessa siitä voi vielä valittaa, jolloin siirrytään valitusmenettelyyn (Apellate Body). WTO:ssa toimii pysyvä valituselin, joka käsittelee oikeuskysymyksiin liittyviä valituksia. Valitusprosessi kestää yleensä 60-90 päivää. Valituselin voi tosiaan vahvistaa, muuttaa tai kumota tämän paneelin päätökset.
Tämän jälkeen seuraa täytäntöönpanovaihe ja sen seuranta. Tämä vaihe kestää yleensä 30 päivää, kun DSB käsittelee sen raportin. Jos WTO toteaa, että vastaajamaa on rikkonut sääntöjä niin sen vastaajamaan on tehtävä muutoksia sen kauppapolitiikkaan. Jos maa ei noudata sitä päätöstä, kantajamaa voi hakea WTO:lta lupaa vastatoimiin, esim. tullien korottamiseen.
Lopuksi vielä voi tulla pakotteita tai vastatoimia. DSB seuraa noudattaako valtio tätä päätöstä ja WTO:n valituselimen päätöksen jälkeen vastaajamaan odotetaan muuttavan tätä toimintaansa määräajassa, joka on yleensä 15 kuukautta. Jos valtio ei noudata päätöstä ajoissa, osapuolet voivat neuvotella lisäajasta tai korvauksesta. Jos vastaaja ei noudata päätöstä tai neuvottelut epäonnistuu, kantaja voi pyytää WTO:lta lupaa kauppapakotteisiin. WTO:n on hyväksyttävä vastatoimet ja niiden on oltava suhteessa rikkomuksen vaikutuksiin.
b) 1. :
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut merkittäviä häiriöitä globaaleille kauppasuhteilla. Pakotteet ovat vaikuttaneet tavaroiden vientiin ja tuontiin, aiheuttanut sen myötä hintojen nousua ja toimitusketjujen ongelmia.
Pakotteet ovat kauppasuhteissa erityisesti vaikuttaneet rahoitus-, energia ja liikennesektoreilla sekä teknologiaviennissä. Esimerkiksi on asetettu eurokäteisen vientikielto, mediakanavien toiminta on kielletty sekä tuontia on rajoitettu tai jopa kielletty Venäjälle.
Käytössä on erilaisia henkilöihin kohdistuvia pakotteita sekä talouspakotteita. Henkilöihin kohdistuvissa pakotteissa, pakotteet kohdistuvat toimista vastuussa oleviin henkilöihin ja talouspakotteet sisältävät rajoituksia kaupankäynnille, palveluille ja rahoitukselle.
OMA KYSYMYS: Rajoitetaanko sopimusoikeutta talousoikeuden alalla?
Marialuisa Leppäkoski
a) 4.
WTO:n riidanratkaisumenetelmällä (Dispute Settlement Body) on merkittävä asema kauppapoliittisten riitojen ratkaisemisessa. DSB:n olemassaolon tarkoitus on mahdollistaa ennustettava ja sopimuksiin perustuva kauppariitojen ratkaisujärjestelmä. Pääsääntöisesti kauppariidat syntyvät, kun yksi valtio epäilee toista valtiota sopimusrikkomuksesta tai WTO:n edellyttämän velvollisuuden laiminlyömisestä. Prosessi alkaa neuvotteluvaiheella eli konsultaatiolla, jossa jäsenvaltiot neuvottelevat keskenään enintään 60 päivää. Kantajavaltio voi pyytää virallista konsultaatiota vastaajamaan kanssa. Jos neuvottelut ovat tuloksettomia, seuraava prosessin vaihe on 45 päivää kestävä paneelimenettely, joka on riidan virallinen käsittely. Siinä kantajavaltion pyynnöstä DSB voi perustaa 3 asiantuntijasta koostuvan paneelin. Nämä asiantuntijat arvioivat riitaa WTO:n sääntöjen avulla ja kuulevat riidan molempaa osapuolta. Käsittelyn lopuksi paneeli laatii DSB:lle toimitettavan raportin.
Prosessin kolmas vaihe on paneeliraportin hyväksyminen, jossa kuuden kuukauden kuluttua paneelin raportti toimitetaan riidan osapuolille ja kolmen viikon kuluttua finaaliraportti toimitetaan WTO:lle käsiteltäväksi. Raportti toimitetaan myös WTO:n käsiteltäväksi 60 päivän ajaksi. Tämä ajan jälkeen, jos DSB ei ole yksimielisesti hylännyt sitä, se julkaistaan ja astuu voimaan. Riidan osapuolilla on mahdollisuus hyväksymisen lisäksi valittaa paneelin suosituksesta. Jos suosituksesta valitetaan, prosessi jatkuu neljännellä vaiheella eli 60-90 päivää kestävällä valitusmenettelyllä (Appallate Body), jossa WTO:n pysyvä valotuselin voi joko vahvistaa, muuttaa tai kumota paneelin päätöksen.
Prosessin viides vaihe on kestävä täytäntöönpano ja sen seuranta, johon kuuluu 30 päivää kestävä DSB:n raportinkäsittely. WTO:n todetessa vastaajavaltion rikkoneen sääntöjä valtion on muutettava kauppapolitiikkaansa. Jos kantajavaltio kuitenkin laiminlyö päätöksen noudattamisen, kantajavaltiolla on oikeus hakea WTO:lta lupaa vastatoimiin, kuten tullien korottamiseen.
Prosessin mahdollisena kuudentena vaiheena ovat pakotteet ja vastatoimet. DBS:än huomatessaan seurannassaan, ettei vastaajavaltio ole määräajassa, joka on yleensä 15 kuukautta, noudattanut päätöstä osapuolet voivat neuvotella lisäajasta tai korvauksesta. Tällöin kantajavaltio voi saada mahdollisesti taloudellisia myönnytyksiä kuten tullietuuksia. Jos neuvottelut valtioiden välillä kuitenkin epäonnistuvat, kantajavaltiolla on oikeus pyytää lupaa kauppapakotteisiin, kuten tulleja tai muita kaupparajoituksia vastaajavaltion tuotteille. Niiden on kuitenkin oltava suhteessa rikkomuksen vaikutuksiin ja oltava WTO:n hyväksymät. Huomionarvoista on myös, että vastaajavaltion laiminlyödessä WTO:n päätöksiä heikkenee valtion maine sekä muiden valtioiden luottamus sen sitoutumisesta kansainvälisiin sopimuksiin.
b) 3.
Japanin ja Etelä-Korean välinen kauppasota 2010-luvun lopulla syttyi, kun Soulin Korkein oikeus määräsi japanilaiset yritykset Mitsubishi Heavy Industriesin ja Nippon Steelin maksamaan korvauksia niiden toisen maailman sodan aikaisen miehityksen yhteydessä käyttämille eteläkorealaisille pakkotyöläisille. Japanin valtio katsoi korvauksien olevan jo maksettu, joten Etelän-Korean valtio oikeuden päätöksellä takavarikoi japanilaisten yritysten omaisuutta. Japani vastasi pysäyttämällä kolmen merkittävän raaka-aineen viennin Etelä-Korean high-tech-teollisuudelle. Japanin valtio esitti pyynnön Etelä-Korealle kääntyä kiistassa välimiessovittelun puoleen ja uhkasi muuten kääntyä WTO puoleen. Eteläkorealaiset kuluttajat ovat osallistuneet kauppasotaan boikotoimalla japanilaisia tuotteita ja matkoja Japaniin, mikä on alkanut vaikuttaa negatiivisesti Japanin talouteen. Vuonna 2023 Etelä-Korean valtio on esittänyt suunnitelman maiden välisen kauppasodan lopettamiseksi. Suunnitelma keskittyy pakkotyöhön pakotettujen uhrien korvauksien maksamiseen rahastosta, johon japanilaiset yritykset osallistuvaisivat.
Lähteet:
Filippo Santelli, 21.7.2019: Giappone-Corea del Sud, l'altra guerra commerciale che agita l'Estremo Oriente, Repubblica.it, https://www.repubblica.it/economia/2019/07/21/news/giappone-corea_del_sud_l_altra_guerra_commerciale_che_agita_l_estremo_oriente-231632765/ viitattu 29.3.2025
6.3.2023: Corea del Sud, arriva il piano per risarcire le vittime dei lavori forzati in Giappone, Rainwes.it
https://www.rainews.it/articoli/2023/03/corea-del-sud-il-piano-per-risarcire-le-vittime-dei-lavori-forzati-in-giappone-dc1d4d5b-6fe0-4b53-b2bb-e1c0b1726521.html?wt_mc=2.www.wzp.rainews viitattu 29.3.2025
Silja Tuominen
Kysymys a.
1. Mitä kansainvälinen talousoikeus kattaa ja mitkä ovat sen keskeiset osa-alueet?
Kansainvälinen talousoikeus on oikeudenala, jonka tehtävänä on säännellä valtioiden, sekä ei- valtiollisten toimijoiden, kuten kansainvälisten järjestöjen, yritysten, sekä muiden toimijoiden kansainvälisoikeudellista suhdetta. Kansainvälinen talousoikeus voidaan jakaa eri oikeudenaloihin, joita ovat kansainvälinen kauppaoikeus, kansainvälinen investointioikeus, kansainvälinen pankkioikeus, kansainvälinen kilpailuoikeus, sekä kansainvälinen vero-oikeus. Tällä oikeudenalalla on siten merkittävä vaikutus kansainvälisen kaupan, investointien, sekä rahoituksen sääntelyyn.
Kansainvälinen kauppaoikeus on oikeudenala, joka sääntelee valtioiden rajat ylittäviä kaupallisia ja taloudellisia suhteita. Tämä oikeudenala koostuu erilaisista oikeuslähteistä, joita ovat erinäiset kansainväliset sopimukset, kansalliset lait, oikeuskäytäntö, sekä kauppatapa. Kansainvälinen kauppaoikeus voidaan jakaa yhtäältä sopimusoikeuteen, jonka tehtävänä on määritellä yritysten välisiä kansainvälisiä kauppasopimuksia, joita ovat esimerkiksi tavaran myyntiä koskeva yleissopimus, sekä YK:n tavaran kauppaa koskeva yleissopimus.
Tullioikeus on oikeudenala, joka kuuluu kauppaoikeuden piiriin. Se sääntelee tullien määräyksiä, sekä erinäisiä tuonti- ja vienti määräyksiä.
Investointioikeus sääntelee ulkomaalaisten investointien suojaa, sekä riidanratkaisua. Tämä oikeudenala määrittelee sijoittajien oikeuksia, sekä velvollisuuksia globaalisti, sekä saa perustansa kahdenvälisistä ja monenvälisitä sopimuksista.
Rahoitusoikeuden tehtävänä on säännellä kansainvälisiä maksujärjestelyjä, joita ovat esimerkiksi erilaiset takaukset, sekä remburssi. Tämä oikeudenala sääntelee kansainvälisiä pääomamarkkinoita, pankkitoimintaa, sekä rahoitusjärjestelyjä.
Immateriaalioikeus sääntelee patentteja, tavaramerkkejä, sekä tekijänoikeusasioita kansainvälisessä kaupassa ja kuljetusoikeus sääntelee kansainvälistä tavarankuljetusta, joihin kuuluvat esimerkiksi Incoterms-sopimusehdot, jotka sääntelevät vaaranvastuun siirtymistä tavaran kuljetukseen liittyen, sekä myyjän ja ostajan oikeuksia ja velvollisuuksia.
Kansainvälinen kauppaoikeus perustuu kansainvälisiin sopimuksiin, kuten Maailman kauppajärjestön (WTO) sääntöihin.
b.
1. Miten kauppasuhteet ovat muuttuneet Venäjän hyökkäyksen myötä ja millaisia pakotteita on käytössä?
Venäjän jo yli kolme vuotta kestäneellä hyökkäyssodalla Ukrainaa vastaan on merkittäviä vaikutuksia kansainälisiin kauppasuhteisiin, sekä niiden muuttumiseen erityisesti Euroopassa. Käsittelen seuraavaksi tarkemmin tätä.
Venäjälle on asetettu erinäisiä talouspakotteita, joiden pyrkimyksenä oli lisätä painetta, sekä vastata niiden avulla Venäjän toimiin. Venäjä on mm. pyritty eristämään kansainvälisestä taloudesta. Tämä on seurausta vastaamaan sen tekoihin. Eristämiseen on ryhdytty kauppasuhteiden rajoittamisella ja merkittävällä vähentymisellä Venäjän kanssa. Vaikka länsimaat ovat vähentäneet kaupankäyntiä Venäjän kanssa, on Venäjän ulkomaankauppapolitiikka kohdistunut Kiinan suuntaan. Tämän lisäksi EU on vähentänyt energiariippuvaisuutta Venäjän kanssa, joka on vaikuttanut Venäjän öljy- sekä kaasuvarojen viennin kohdistumisen esimerkiksi Kiinaan.
Näiden edellä mainittujen pakotteiden lisäksi, monet länsimaat ovat irtisanoneet Venäjän kanssa solmittuja kauppasopimuksia, jolla on ollut vaikutuksia esimerkiksi suurten yrityksien vetäytymiseen Venäjältä.
Oman näkemykseni mukaan pakotteet ovat onnistuneet heikentämään Venäjän taloutta, mutta ei ole onnistuneet vielä ratkaisemaan merkittäviä kysymyksiä sotaan liittyen. Pakotteet ovat olleet näkemykseni mukaan merkittäviä esimerksi energiasektorilla, mutta on aiheuttanut myös muita globaaleja haasteita länsimaissa, kuten öljyn hinnan korkean hinnan kasvua. Toinen haaste on näkemykseni mukaan se, että vaikka länsimaat ovat vähentäneet kaupankäyntiä Venäjän kanssa, on se löytänyt uusia sopimuskumppaneja, kuten Kiinan.
Siiri Haaksi
a.) Mitä ovat tärkeimmät kansainväliset kauppasopimukset ja miten ne vaikuttavat jäsenvaltioihin?
Tärkeimpiä kansainvälisiä kauppasopimuksia ovat Marrakeshin sopimus, TRIPS, GATT, GATS sekä TRIMs.
Marrakeshin sopimus on vuonna 1994 solmittu sopimus, jolla perustettiin WTO. Marrakeshin sopimus luo institutionaalisen kehyksen, joka käsittelee kauppaan liittyviä huolenaiheita. Se sisältää kaikki GAT-sopimukset ja oikeudelliset instrumentit sellaisina kuin ne on vuonna 1994 päivitetty sekä uusia sopimuksia: GATS, TRIPS ja TRIMs.
TRIPS-sopimus eli Agreement on Trade-Related Aspects of Intellectual Property Rights ulottaa maailmankaupan vapauttamisen periaatteet koskemaan teollis- ja tekijänoikeuksia. Se yhdistää teollis- ja tekijänoikeudet Pariisin ja Bernin sopimuksissa määriteltyihin sääntöihin. Sopimuksia hallinnoi Maailman henkisen omaisuuden järjestö, WIPO.
GATT eli General Agreement on Tariffs and Trade solmittiin vuonna 1947 ja on kansainvälisen kaupan perusta. Sopimuksen tarkoituksena oli, että valtiot neuvottelevat kahdenvälisesti tariffien astettaisista alennuksista.
GATT-sopimuksen ydinperiaatteet ovat kansallinen kohtelu, NT, ja suosituimmuuskohtelu, MFN.
Sopimus sisältää poikkeuksia, jotka sallivat jäsenvaltiota rajoittaa tuontia tilapäisesti, mikäli kotimaiselle teollisuudelle aiheutuu vakavaa vahinkoa maksujen tasapainokriisin, kansallisen terveyden tai kansallisen turvallisuuden vuoksi.
GATS eli the General Agreement on Trade in Services perustuu GATT-sopimuksen suunnitteluun. Se laajentaa kaupan vapauttamisen periaatteet koskemaan palvelukauppaa. GATS sisältää maakohtaisia luetteloita, jotka mahdollistavat tiettyjen rajoitusten asettamisen tietyille palvelualoille.
TRIMs eli Agreement on Trade-Related Investment Measures liittyy kauppaan liittyviin investointitoimenpiteisiin
b.) 4. Kerro, jonkun valtion tai sen päämiehen toimesta, joka vaikuttaa kansainväliseen talouteen ja nosta esiin oikeudellinen kysymys siitä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut Ukrainan talouteen, Venäjän omaan talouteen sekä myös kansainväliseen talouteen. Euroopan unionin asettamat pakotteet Venäjää vastaan ja sitä myötä vähentynyt vienti Venäjälle on hidastanut talouskasvua. Venäjä katkaisi kaasun tuonnin kahdelle valtiolle vastaiskuna pakotteille, jonka seurauksena hinnat nousivat.
Johanna Kirvesniemi
a) Kysymys 4: Maailman kauppajärjestöllä, WTO:lla, on pakollinen riitojenratkaisumekanismi, joka perustuu Understanding on Rules and Procedures Governing the Settlement of Disputes -asiakirjaan, joka tunnetaan lyhenteellä DSU. Sen avulla jäsenvaltiot voivat ratkaista kauppaan liittyviä erimielisyyksiään. Prosessi alkaa neuvotteluilla, joissa valittaja ja vastaaja pyrkivät ratkaisemaan kiistan ilman muodollisia toimia. Jos riita kuitenkaan ei ratkea neuvotteluissa, se voidaan viedä riitojenratkaisuelimelle (Dispute Settlement Body, DSB), joka asettaa paneelin käsittelemään asiaa. Paneeli koostuu yleensä kolmesta asiantuntijasta, jotka arvioivat kiistan molempien osapuolten kirjallisten ja suullisten lausuntojen perusteella. Paneeli laatii raportin, jossa otetaan kantaa väitettyyn rikkomukseen ja sen mahdollisiin seuraamuksiin. Mikäli osapuolet eivät hyväksy paneelin päätöstä, voi kumpikin osapuoli valittaa Appellate Bodyyn eli valituselimeen, joka tarkastelee tapausta oikeudellisesta näkökulmasta. Valituselin voi hyväksyä, muuttaa tai hylätä paneeliraportin. Kun raportti (paneelin tai valituselimen) on hyväksytty, DSB asettaa aikataulun päätöksen täytäntöönpanolle. Mikäli vastaajamaa ei noudata päätöstä kohtuullisessa ajassa, valittajalla on oikeus pyytää lupaa vastatoimiin, kuten tullietuuksien keskeyttämiseen.
b) Kysymys 3: kauppasota Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä: Donald Trump on tälläkin hetkellä säätämässä erilaisia tulleja muille valtioille, mutta hän on harrastanut tätä jo edellisellä kaudellaan presidenttinä. Trumpin hallinto asetti tuolloin useissa erissä satojen miljardien dollareiden arvoiset tullit kiinalaisille tuotteille, vedoten epäreiluun kauppapolitiikkaan, immateriaalioikeuksien rikkomuksiin ja kauppataseen epätasapainoon. Vastatoimena Kiina asetti tulleja yhdysvaltalaisille tuotteille, kuten maataloustuotteille ja autoille. Kauppasodassa harvoin on varsinaisia voittajia ja näiden suurien maiden kauppasodan seuraukset heijastuivatkin koko maailmantalouteen heikentäen sitä.
Aada Hakonen
a)
2. Mitä ovat tärkeimmät kansainväliset kauppasopimukset ja miten ne vaikuttavat jäsenvaltioihin?
Tärkeimpiä kansainvälisiä kauppasopimuksia ovat WTO:n eli kansianvälisen kauppajärjestön TRIPS, GATT, GATS ja TRIMs sopimukset. Kyseiset sopimukset on ratifioitu osak Markechin sopimusta, joka on WTO:n perustamissopimus.
TRIPS sopimus kattaa teollis- ja tekijänoikeudet ja sen avulla hallinnoidaan mm. teollis- tekijänoikeuksia, tavaramerkkejä, patentteja, teollisia malleja, maantieteellisiä merkintöjä sekä suojaamattoman tiedon suojaa
GATT yleissopimus puolestaan kattaa tullit ja kaupankäynnin ja se on kehitetty kansainvälisen kaupan edistämiseksi.
GATS sopimus kattaa palvelukaupan sääntelyn ja sen tavoitteena on palvelukaupan vapauttaminen
TRIMs sopimus on kaupanalan ivestointeihin keskittyvä sopimus
Kyseisten sopimusten vaikutus jäsenvaltioihin, joita on 98% maailman maista on suuri. Vaikuttavuutta tuo juurikin sopimuksen laajuus.
Sopimukset vaikuttavat jäsenvaltioihin siten, että ne määräävät yhteisistä pelisäännöistä kansainvälisen kauppaoikeuden saralla. WTO: määritellemmät linjaukset kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvistä peruskäsittteistä, kuten tulleista ja tekijänoikeuksista. Vaikka esimekriksi tullijärjestelmät eroavat toisistaan hieman valtio kohtaisesti, ohjaa WTO tiettyjä suuntaa antavia käytäntöjä.
b)
3. Kiinan ja USA:n välinen kauppasota on tällä hetkellä ajankohtainen aihe. Kauppasota käsitteenä tarkoittaa tilannetta, jossa valtiot vuorotellen korottavat toistensa tunti maksuja esim. tulleja.
Yhdysvallat ja Kiina ovat vuoron perään asettanut toisilleen tullimaksuja ja vastannut toistensa korotuksiin.
Kauppasota on aiheuttanut maailmalla talouskasvun hidastumista sekä inflaatiota ja yhdysvaltain dollarin vahvistumista.
Lähteet:
Haase, Florian, and Georg Kofler (eds), The Oxford Handbook of International Tax Law, Oxford Handbooks (2023; online edn, Oxford Academic, 23 Oct. 2023), https://doi.org/10.1093/oxfordhb/9780192897688.001.0001,
https://www.wto.org/index.htm<br>
https://law.duke.edu/lib/research-guides/gatt<br>
https://www.utu.fi/fi/ihmiset/tuomas-mylly<br>
https://iprinfo.fi/artikkeli/ipr-ihmisia-tuomas-mylly-turun-yliopisto/<br>